perjantai 27. helmikuuta 2015

Yukiconista, myöhässä mutta kuitenkin

Helei! Yukiconista on ehtinyt kulua jo pari viikkoa kuukausi kauan ja Frostikin on jo ohi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Conireissulle lähdettiin Liebe-Siegt-Allesin kanssa perjantaina iltapäivällä. Menimme bussilla Helsinkiin, ja Seven kävi siskonsa kanssa noukkimassa meidät asemalta. Koin illalla vakavaa tekemisen puutetta kun cossi oli valmis eikä tarvinnut tehdä mitään. Liian tottunut viimeisen illan kiireompeluihin?
Aamulla vaihdoin pyjaman pyjamaan (:D) ja sitten ajeltiin Espooseen. Jätimme auton kävelymatkan päähän conipaikalta niin ei tarvinnut maksaa parkkipaikasta. Näytin fiksuimmalta ikinä ruudullisissa pyjamahousuissa.

Olimme aika aikaisin liikkeellä, joten jouduimme odottelemaan ulkona ovien avautumista. Seven ja Chooichi urhoollisesti palelivat kanssamme, vaikka olisivat ohjelmanpitäjäbadgeillaan päässeet sisällekin.

Tähän väliin kuva sunnuntailta ettei mene tekstiseinäksi. Chooichi kuvasi, minä epätoivoisesti yritin vähän jälkikäsitellä.


Ovien avauduttua menin auttamaan Liebe-Siegt-Allesia pukuhuoneeseen hänen Lady Oscar-cossinsa kanssa. Cossinlaitto jäi hiukan kesken kun kiiruhdimme Sevenin pianokonserttiin ja leiriydyimme ihan eteen. Oikeasti vain kolmanteen riviin.
Muista ohjelmista lauantaina... noh. BioWare-luennon päädyin jättämään väliin, että pääsimme katsomaan luisteluesityksen ja sitten porukalla syömään. Suunnitelmissa oli palata ruokailusta juuri sopivasti cossikisaan.
Ei mennyt ihan putkeen. Cossikisa oli tuhottomasti myöhässä. Odottelimme toisessa kerroksessa ovien avautumista, ja järjestyksenvalvojat alkoivat järjestää jonoja niin että jäimme jotenkin jonon keskelle. Vaikka jonottaminen itsessään oli turhaa, jäimme kuitenkin paikoillemme koska kisan piti kuitenkin alkaa ihan pian. Lopputuloksena odotimme vaikka kuinka kauan, koska "kyllä sen kohta täytyy alkaa".
Ymmärrän kyllä hyvin että teknisiä ongelmia sattuu, ja siinä tehtiin ihan oikein että kisaa ei aloitettu ennen kuin oli varmaa että kaikkien kisaajien taustanauhat ja -videot toimivat ja kaikki olivat saaneet harjoitella. Silti harmitti kyllä vietävästi. Olin suunnitellut heti cossikisan jälkeen meneväni The Last of Us -luennolle, jota olin odottanut conin puheohjelmista kaikista eniten. Kaiken sen odottelun jälkeen en kuitenkaan halunnut jättää koko cossikisaa välistä, varsinkin kun paikkalippumme olivat kolmannelle riville. Katsoin paikoiltamme, että jos lähden kesken kisan niin vasemmalta puolelta jouduin häiritsemään vain muutamia ihmisiä kun taas oikealta joutuisin häiritsemään reilusti yli puolta riviä. Eihän siitäkään sitten mitään tullut, kun vasempaan reunaan tuli kuvaaja kameratelineensä kanssa. Kun olisi pitänyt lähteä, en millään kehdannut häiritä niin montaa ihmistä kuin poistuminen olisi vaatinut, joten ulisin hiljaa paikoillani ja seurasin kisaa loppuun asti.
Cossikisassa ei ollut mitään vikaa, esitykset olivat hyviä ja istuimme niin lähellä lavaa, että pukujakin pystyi tiirailemaan tarkemmin. Vähän hapan maku siitä kuitenkin jäi, mutta itseäni minun pitää tästä syyttää. Jos haluaa luennolle, menee luennolle ja jättää cossikisan väliin.

Illalla kävin kuuntelemassa vielä Metalli Ratas Kiinteä -luentoa, johon raahasin mukanani Sevenin ja Chooichin. Ainakin minulla oli siellä kamalan kivaa, ja se pelastikin paljon lauantai-illan fiiliksistä.

Pian luennon loppumisen jälkeen lähdimme takaisin Sevenille nukkumaan. Tai no. Taisimme pelata Trivial Pursuitia, syödä sipsejä ja huudattaa youtubesta animemusiikkia vaikka kuinka myöhään. Ei se mitään, se oli kivaa.

Chooichi kuvasi jälleen, alkeellinen kuvanmuokkaus omaa käsialaani.


Sunnuntaina laitoin taas Sarahin asun päälle, tällä kertaa Seven oli mukana Ellienä. Kävimme aamupäivällä katsomassa FFFightin, joka oli jälleen ihan mukiinmenevä. Myös cossikisa käytiin katsomassa. Asut olivat taas vaikka kuinka hienoja, melkein osattiin arvailla kärkikolmikoita.

Sunnuntaista ei taida olla paljoakaan sanottavaa. Vähän lyhyt päivä muutenkin, ja melkein kaikki aika meni noissa kahdessa ohjelmassa. Lopuksi otimme asuista pari valokuvaa ja juttelimme Frostin cossisuunnitelmista (tai oikeammin niiden puutteesta), millä olikin odottamattomia seurauksia. Niistä lisää ensi jaksossa eiku

Conin aikana rikoimme Sevenin kanssa karaoke-ennätyksemme, sillä kävimme laulamassa peräti kolmesti. Sain myös kuulla, että näytin Sarahin peruukissa Shingekin Erwiniltä, ja jouduin arvioimaan uudelleen pikkutyttölookini onnistumisen.

Kokonaisuutena Yukicon oli kuitenkin hauska ja mukavaa vaihtelua opiskeluarkeen ja edeltäneeseen joululomaan. Coneja oli ehtinyt tulla vähän ikävä.

Jeejee paras ja eeppisin kuva.

Nyt kun tämä on pois alta niin olisko Frostin raportti sitten seuraava? Toivottavasti ei mene ihan näin kauan ennen kuin saan sen kirjoitettua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti